|
|
YHDISTYS |
TOIMINTA |
YLEISTÄ |
JALOSTUS |
MUUTA |
SUOMEN VIHIKOIRAYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yleistä
1§ Yhdistyksen nimi on Suomen Vihikoirayhdistys r.y., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja sen toiminta-alue käsittää koko valtakunnan.
2§ Yhdistyksen tarkoituksena on toimia vihikoiria (’bloodhound’) harrastavien henkilöiden yhdyssiteenä, edistää vihikoirarodun jalostusta ja kasvatusta ja tehdä tunnetuksi kyseistä rotua sekä suuren yleisön että viranomaisten keskuudessa harjoittamalla valistustyötä ja julkaisutoimintaa sekä toimeenpanemalla kursseja, käyttökokeita ja näyttelyjä.
3§ Yhdistys voi kuulua jäsenenä johonkin tai joihinkin kennelasiaa harrastaviin keskusjärjestöihin.
Jäsenet
4§ Varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä jokaisen vihikoirista kiinnostuneen henkilön. Kunniajäseneksi voi yhdistyksen vuosikokous kutsua jonkun hallituksen ehdottaman henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamista. Kutsumista tulee kannattaa vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kannattavaksi jäseneksi voi hallitus yksimielisellä päätöksellä hyväksyä henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka rahallisesti tukee yhdistyksen toimintaa. Kannattavalla jäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Kirjeenvaihtajajäseneksi hallitus voi kutsua yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneen ulkomaalaisen henkilön tai yhdistyksen, jonka toiminta on omiaan edistämään yhdistyksen tarkoitusperiä.
5§ Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä tehköön hän siitä kirjallisesti ilmoituksen yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittakoon eroamisesta yhdistyksen kokoukselle. Eroaminen lasketaan tapahtuvaksi seuraavan kalenterivuoden alusta. Hallitus katsoo jäsenen eronneeksi, ellei hän ole kehotuksesta huolimatta kuukauden kuluessa eräpäivästä suorittanut jäsenmaksuaan.
6§ Jos jäsen toimii yhdistyksen sääntöjen tai tarkoitusperien vastaisesti, hallitus voi erottaa jäsenen. Erottamispäätökseen vaaditaan täysilukuisen hallituksen yksimielinen päätös. Milloin ei lopulliseen erottamiseen katsota olevan syytä, hallitus voi rangaista jäsentä antamalla hänelle varoituksen tai erottamalla hänet määräajaksi. Jos kannattava jäsen menettää 5 §:ssä tai 9 §:ssä mainitut edellytykset, joilla hänet on hyväksytty kannattavaksi jäseneksi, voidaan hänet hallituksen yksimielisellä päätöksellä katsoa eronneeksi. Kannattavan jäsenen oikeudet ja velvollisuuden loppuvat siitä alkaen, jolloin erottamispäätös on hänelle todistettavasti tiedoksi annettu. Jäsenyytensä menettänyt olkoon kuitenkin velvollinen suorittamaan jäsenkautensa aikana erääntyneet maksunsa. Kannattava jäsen älköön olko oikeutettu valittamaan erottamispäätöksestä.
Taloudelliset asiat
7§ Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain, ja tilinpäätös on asiakirjoineen ja tositteineen jätettävä tilintarkastajille kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee laatia vuosikokoukselle kertomus tilintarkastuksesta ja lausunto taloudenhoidosta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.
8§ Yhdistyksen varsinainen jäsen suorittaa yhdistykselle liittymismaksun ja vuosimaksun, joiden suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous. Kunniajäsen on vapautettu liittymismaksusta ja vuosimaksusta. Kannattava jäsen suorittaa yhdistykselle vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen hallitus vuosittain hyväksyy. Liittymismaksua ei suoriteta. Kirjeenvaihtajajäsen on vapautettu liittymismaksusta ja vuosimaksusta. Maksut on suoritettava hallituksen määräämänä aikana.
9§ Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä muodostaa rahastoja ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta.
Hallinto
10§ Yhdistyksen johdosta ja hallinnasta huolehtii hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, neljä varsinaista ja kaksi varajäsentä, jotka valitaan syyskokouksessa neljäksi vuodeksi kerrallaan siten, että joka toinen vuosi on erovuorossa joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä puolet hallituksen muista jäsenistä. Ensimmäisellä kerralla ero tapahtuu arvalla. Erovuoroinen voidaan valita uudelleen. Hallitus valitsee keskuudestaan tai sen ulkopuolelta sihteerin ja rahastonhoitajan. Hallitus voi valtuuttaa rahastonhoitajan yksin kuittaamaan ja nostamaan yhdistyksen varoja.
11§ Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi yhdessä. Hallitus voi oikeuttaa sihteerin tai muun yhdistyksen toimihenkilön juoksevissa asioissa kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksinään.
12§ Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, tai milloin kolme hallituksen jäsentä sitä pyytää. Kutsu annettakoon mikäli mahdollista viimeistään viikkoa ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen silloin kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä on läsnä. Äänestyksessä äänten mennessä tasan on puheenjohtajan ääni ratkaiseva.
13§ Hallituksen tulee huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyksen kokouksissa tehtyjen päätösten mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on paitsi huolehtia yhdistyksen tarkoitusten toteuttamisesta yleensä, - edustaa yhdistystä, tehdä sitoumuksia, kantaa ja vastata yhdistyksen puolesta, - kutsua yhdistys kokouksiin ja valmistella kokouksille esitettävät asiat, - panna täytäntöön kokousten päätökset, - hoitaa taloudellisesti yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia siitä, että tilinpäätös tehdään määräaikana ja esittää se tilintarkastajien tarkastettavaksi, - valmistaa ehdotus yhdistyksen talousarvioksi, - ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt, määrätä heille kuuluvista tehtävistä, valvoa heidän toimintaansa sekä vahvistaa heidän palkkauksensa talousarvion rajoissa, - tehdä ehdotus yhdistyksen kokoukselle tarpeellisten toimintakuntien asettamisesta ja vahvistaa niille ohjesäännöt, ja - ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi.
14§ Hallituksen työmäärän helpottamiseksi ja asiantuntemuksen kokoamiseksi voi yhdistyksen kokous asettaa tarpeellisen määrän toimikuntia huolehtimaan yhdistyksen eri tarkoitusperien toteuttamisesta. Esimerkkinä mainittakoon jalostustoimikunta.
Yhdistyksen kokoukset
15§ Vaalit ja muut kysymykset ratkaistaan avoimella äänestyksellä. Jos vähintään kaksi jäsentä niin vaatii, on äänestys toimitettava suljetuilla lipuilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa vaaleissa ja suljetuissa äänestyksissä ja kokouksen puheenjohtajan kanta avoimissa äänestyksissä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä yksi ääni, jota hän voi käyttää ainoastaan läsnäolevana, ei valtuutetun henkilön kautta.
16§ Yhdistyksen vuosikokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. Kokouskutsu lähetetään jäsenille postitse vähintään kymmenen päivää ennen kokousta. Kokouksen kutsuu koolle hallitus.
17§ Vuosikokouksen asiana on
Syyskokouksen asiana on
18§ Yhdistyksen ylimääräisiä kokouksia pidetään hallituksen harkinnan mukaan tai jos vähintään yksikymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä on anonut sitä kirjallisesti hallitukselta, erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Ylimääräisestä kokouksesta on ilmoitettava jäsenille postitse vähintään kymmenen päivää ennen kokousta ja on kokouskutsussa mainittava ne asiat, jotka kokouksessa tullaan käsittelemään.
Pöytäkirjat
19§ Yhdistyksen kokouksen pöytäkirjan tarkistaa ja oikeaksi todistaa kaksi kokouksen valitsemaa, kokouksessa läsnä ollutta jäsentä. Hallituksen kokouksen pöytäkirja tarkistetaan seuraavassa hallituksen kokouksessa.
Neuvoa-antava jäsenäänestys
20§ Hallitus voi tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa toimeenpanna neuvoa-antavia jäsenten keskeisiä äänestyksiä. Jäsenäänestyksissä noudatettavat ohjeet antaa hallitus.
Sääntöjen muuttaminen
21§ Näitä sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksessa jolloin muutoksen puolella pitää olla vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Muutosehdotukset on tehtävä kirjallisesti ja on ne annettava viimeistään kolmekymmentä päivää ennen kokousta hallitukselle, joka esittää ne sekä oman lausuntonsa niistä kokoukselle. Kokouskutsussa on mainittava, että kokouksessa tullaan käsittelemään ehdotusta sääntöjen muuttamisesta.
Yhdistyksen purkaminen
22§ Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan kahden vähintään kolmenkymmenen päivän väliajoin pidetyn kokouksen yhtäpitävä päätös. Kummassakin kokouksessa tulee vähintään kolme neljäsosan (3/4) äänestykseen osallistuneista kannattaa päätöstä. Jos yhdistys purkautuu, joutuvat sen jäljellejääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaan sellaiselle rekisteröidylle kennelyhdistykselle, jonka tarkoituksena on edistää vihikoirarodun jalostamista.
Muita määräyksiä
23§ Niissä tapauksissa, joista näissä säännöissä ei ole mainittu, noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa yhdistyslakia.
|